Vihtomisen historiasta

Vihtaa käytettiin saunaperinteessä, joka oli aikaisemmin yleinen koko Euroopan alueella. Tämä perinne hävisi keskiajan lopulla.

Myös intiaanien saunakulttuuriin kuului vihta. Tarkkaa tietoa vihdoista sisältävät niin ikään monet keskiaikaiset runoelmat, kuvaukset ja piirrokset, jotka kertovat vanhoista keskieurooppalaisista saunatavoista. 

Vihdan käyttö saunomisen yhteydessä on ikivanha tapa. Sitä käytettiin jo silloin, kun sauna oli enemmän rentoutumis- kuin peseytymispaikka. Saunominen olikin alun perin enemmän hikoilua ja vihdalla lätkimistä. 

Vihtominen on muun muassa vanha suomalainen puhdistusriitti, jossa palautettiin pahansuopien tai kateellisten ihmisten pilaama naimaonni sen puutetta potevalle nuorelle naiselle.

Nykyään vasta tehdään lähes aina koivusta, mutta aiemmin vastoja tehtiin myös mustaherukasta, suopursusta, tammesta, lehmuksesta ja pihlajasta. Vihta voidaan tehdä myös nokkosista.

Vihta parantaa selvästi saunomiskokemusta, ja se on helppo tehdä itse koivun oksista. Paras vihdantekoaika on juhannuksen tienoilla. Kaikilla ei ikävä ole mahdollisuutta käyttää aitoa koivusta saunavihtaa roskaamisen ja allergian takia. Lähes kaikissa yleisissä saunoissa vihdat ovat nykyään kiellettyjä.

Valmistamaamme Relax Saunavihtaa voi käyttää missä vain. Sen voi viedä mukanaan kylpylään, uimahalliin, mökille tai kaverin järjestämään saunailtaan. Osta isovanhemmalle lahjaksi palvelutaloon tai pienelle saunojalle kylpyleluksi.